Healinghands.fi

Vyöhyketerapia on terapiaa, jossa potilasta hoidetaan heijastepisteitä painelemalla. Potilasta voidaan painella esimerkiksi jalkaterissä sijaitsevia heijastepisteitä käyttäen tai koko kehossa sijaitsevia heijastepisteitä hyödyntäen – jalkaterien lisäksi tämä koskee siis myös käsiä, korvia, kasvoja ja keskivartaloa. Joidenkin mielestä myös vyöhyketerapia, kuten akupunktiokin, on uskomuslääkintää.

Vyöhyketerapeutteja kuitenkin koulutetaan Suomessa esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Vyöhyketerapeutteina työskentelee hyvinkin erilaisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Jos vyöhyketerapeutin nimike on ersdalilainen vyöhyketerapeutti, on hän käynyt noin kahden vuoden mittaisen koulutuksen. Diplomivyöhyketerapeutin koulutus on sisältänyt noin kahdeksan tuntia kestäneen loppukokeen, jossa on ollut sekä käytännön osuus että teoriaosuus, minkä lisäksi hänellä on koulutus peruslääketieteen alalta. Vyöhyketerapiaa voidaan käyttää esimerkiksi hoidettaessa stressiä, päänsärkyä, migreeniä tai verenpainetta. Jos haluat tietää lisää siitä, millaisissa tilanteissa vyöhyketerapiasta voisi olla hyötyä, kannattaa jatkaa lukemista. Kerromme nimittäin seuraavassa kappaleessa millaisissa tilanteissa vyöhyketerapiaa käytetään ja millaisissa tilanteissa siitä voi olla potilaalle hyötyä. Jos kärsit esimerkiksi stressistä, päänsärystä, migreenistä tai verenpaineeseen liittyvistä ongelmista, kannattaa harkita vyöhyketerapiaan turvautumista!

Millaisissa tilanteissa vyöhyketerapiaa käytetään?

Vyöhyketerapiaa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavien vaivojen hoitamisessa

– Stressin hoitaminen
– Päänsäryn hoitaminen
– Migreenin hoitaminen
– Verenpaineen hoitaminen
– Kohonneen verenpaineen hoitaminen
– Yleisen väsymystilan kohentaminen
– Uupumuksen lievittäminen
– Nivel- ja lihassärkyjen lievittäminen, esimerkiksi tilanteissa, joissa potilaalla on iskias tai niska-hartiavaivoja
– Akuuttien tai kroonisten poskiontelovaivojen hoito
– Akuutin tai kroonisen allergian tai astman hoito
– Ummetuksen tai ”laiskan suoliston” hoitaminen
– Erilaisten naistenvaivojen helpottaminen esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas kärsii kuukautiskivuista tai vaihdevuosivaivoista
– Erilaisten miestenvaivojen hoitamisessa, esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas kärsii prostatasta tai impotenssista
– Lapsettomuuden hoidossa
– Unettomuuden hoidossa
– Koliikin hoidossa sekä
– Tulehduskierteiden, kuten korvatulehduskierteiden, pysäyttämisessä.

Tämän lisäksi vyöhyketerapiaa voidaan käyttää oman terveyden hoitamisessa ennaltaehkäisevällä tavalla, mikä olisikin kaikista suositeltavin vaihtoehto, vaikka monet potilaat tulevatkin vyöhyheterapeutin vastaanotolle vasta siinä vaiheessa kun heillä jo on jonkinlaista vaivaa. Vyöhyketerapian kautta ei pyritä ainoastaan poistamaan potilaan oireita, vaan sen kautta pyritään asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hoitosuhteen alussa vyöhyketerapeutti kysyy potilaalta hänen taustatietojaan sekä tilanteeseensa liittyviä tietoja. Näin pyritään varmistamaan kyseisen hoidon sopivuus juuri kyseiselle potilaalle ja juuri kyseisessä tilanteessa.
Keskustelu terapeutin kanssa on erittäin tärkeää, jotta potilaan lähtötilanne saadaan selvitettyä. Hoidon jatkon kannalta on myös tärkeää, että asiakas osallistuu myös jatkossa aktiivisesti omaan hoitoonsa yhdessä vyöhyketerapeutin kera. On tärkeää korostaa, että asiakkaalla on itselläänkin vastuu omasta terveydestään sekä sen ylläpitämisestä. Terapeutin antamien ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeä osa tätä vastuuta! Koulutetun vyöhyketerapautin vastuulla puolestaan on tunnistaa sellaiset tilanteet, joissa ei suositella vyöhyketerapiaa. Jos kuitenkin kärsit esimerkiksi päänsärystä tai migreenistä tai jos vauvasi kärsii koliikista, voi vyöhyketerapiasta olla apua tilanteessasi.

Argumentit vyöhyketerapian puolesta

Osa on sitä mieltä, että vyöhyketerapia on uskomusterapiaa ja ettei sen tehoa voida pitävästi todistaa. Monet vyöheketerapian puolustajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että lasten reagointi vyöhyketerapiaan on osoitus siitä, että se todella toimii. Lapset eivät osaa eritellä omaa terveyttään ja sairauttaan aikuisen tavoin eikä terve lapsi yleensä halua vyöhyketerapeuttista hoitoa. Lapsi, jolla on vaivoja, haluaa yleensä saada hoitoa. Yleensä juuri lapset suhtautuvat vyöhyketerapiaan luonnollisella tavalla ja juuri heidän kohdallaan saavutetaankin yleensä nopeita tuloksia. Esimerkiksi koliikista kärsivälle vauvalle voi olla suurta hyötyä vyöhyketerapiasta. Myös korvatulehduksista kärsivän lapsen kohdalla kannattaa kokeilla, olisiko vyöhyketerapiasta hyötyä. Vyöhyketerapiaa puolustavat tahot yleensä myös korostavat hoitomuodon kokonaisvaltaisuutta ja sitä, että hoito perustuu nimenomaan elimistön puhdistautumiseen.